Juho Pulkka vaikuttaja läheltäsi

Yhteisellä asialla Ylä-Savossa

Loppukesästä alkoi vilkas keskustelu Ylä-Savon edunvalvonnasta. Aiheesta on keskusteltu eri yhteyksissä moneen otteeseen muun muassa paikallislehden palstoilla niin mielipiteiden kuin uutistenkin merkeissä. Yhtenä nostona mainittakoon juttu Iisalmen Sanomista viime kuulta (13.10.), missä asiaa pui hyvin Vieremän kunnanjohtaja. Olemme tässä kaikki yhteisellä asialla Ylä-Savossa kunta- ja elinkeinoelämän rajoihin katsomatta.

Keskustelu edunvalvonnan tarpeesta kumpuaa ainakin kahdesta asiasta. Ensimmäinen näistä on elinkeinoelämän huutava pula osaavasta työvoimasta. Tämä on tarkemmin ajateltuna koko Suomen ongelma.  Työvoimapula on tosin meillä ja pohjoisempana suurempi kuin Etelä-Suomessa, sillä muuttoautot suuntaavat harvemmin tännepäin.

Toinen on keskittämispolitiikka, joka on kurittanut erityisesti seutukaupunkeja ja näiden ympäristöä vuosien saatossa kohtuuttomasti. Iisalmi ja Ylä-Savo eivät ole tässä linjassa poikkeus. Seutukaupunkien elinvoimaa ja kasvua tarkastelleen selvityshenkilö Antti Rantakokon mukaan seutukaupungit olisivat päässeet paremmin osaksi jo taittuvaa talouskasvun aikaa toisenlaisilla toimenpiteillä. Kenties työvoimapula olisi alueellamme pienempi, jos seutukaupunkeja olisi kehitetty toisin. Tämä jää meille kuitenkin arvoitukseksi.

Se, että pystymme pureutumaan aikamme haasteisiin, on tärkeää. Vieläkin tärkeämpää on katsoa tulevaisuuteen ja nähdä se, mihin haluamme olla menossa. Alueen yhteisen edunvalvontamallin, millaiseksi se nyt ikinä muotoutuukaan, lisäksi tarvitsemme vision tulevasta. Tällöin tiedämme, mitä päämäärää kohti olemme kulkemassa. Samalla saatamme parhaassa tapauksessa kyetä ennakoimaan mitä tuleman pitää ja kykenemme vaikuttamaan asioihin etupainotteisesti. Niin peli- kuin sotataidossa, politiikasta puhumattakaan, on ennakointi yksi voiton salaisuuksista.

Yhteiskunta ja sen rakenteet muuttuvat alati ja uusia toiminnan muotoja tulee miettiä edunvalvontatyössäkin. Takapeiliin ei siis kannata liiaksi vilkuilla. Myös yhteistyön muodot muuttuvat. Olemmekin siirtyneet sosiologi Manuel Castellsin kuvaamaan verkostoyhteiskuntaan, jossa nimensä mukaan verkostojen merkitykset kasvavat. Oikeanlaisella yläsavolaisella verkostoyhteistyöllä saamme varmasti äänemme kuuluviin.

Kyllä meistä myös tiedetään. On sekin jotain, että vaikkapa tuttu teekkari Hervannassa tietää Ylä-Savon menestystarinasta ja valtakunnan lehdet kirjoittavat useampaan otteeseen Ylä-Savon ihmeestä. Kuitenkin olemme maalissa vasta kun saamme muuttokuormat ajamaan tähän suuntaan. Matka on siis vielä kesken.

Suunnanmuutos ei kuitenkaan tapahdu yksin eikä hetkessä. Siksi tarvitsemme yhteistyötä uusin toimintamallein ja avauksin. Olisiko Iisalmen kaupunginhallituksessa käsitelty ajatus Ylä-Savon tulevaisuusfoorumista meille yksi yhteinen mahdollisuus?

* Teksti on julkaistu Iisalmi-lehdessä 1.11.2018.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat