Juho Pulkka vaikuttaja läheltäsi

Ihmiselle hyvää Iisalmesta

Katsoessamme ajassa viisikymmentä vuotta taaksepäin, olivat ajat toiset. Esimerkiksi Peltosalmen konepaja oli juuri käynnistellyt toimintaansa ja ensimmäistä Ponssea koottiin. Samoihin aikoihin perustettiin myös Suomen ensimmäinen mielenterveyspotilaiden yhdistys, joka juhlii ensi viikolla pitkää taivaltaan. Ja tämä taival alkoi muuten Iisalmesta. Tämän lisäksi Mielenterveyskeskusliiton toiminta juontaa juurensa tästä vuonna 1968 perustetusta yhdistyksestä. Olemmekin edelläkävijöiden seutua monella saralla.

Viisikymmentä vuotta sitten olosuhteet nykytermein hoitolaitoksissa – siis mielisairaaloissa – olivat toiset. Paluu sairaalan ulkopuoliseen arkeen peltojen ja metsien keskeltä oli varsin erilaista mitä se on nyt. Tähän tarpeeseen perustettiin juuri Iisalmen mielenterveyden tuki ry., joka kokosi potilaita yhteen. Alkuaikoina potilaat toimivat muun muassa sen eteen, että sairaalan käytännöt paranisivat ja pian toiminta laajeni tukemaan kotiutuneiden arkea: kaikilla ei ollut paikkaa, minne mennä. On surullista, että yhä on ihmisiä vailla yhtään läheistä, joka tukisi.

Yhteiskunta katsoi tuolloin mielenterveyskuntoutujia aivan toisella tavalla kuin nyt. Tarve tuelle oli silloin valtava, kuten se on yhä. Eteenpäin on onneksi menty huimasti. On myös havahduttu siihen, että meidän jokaisen mieli voi järkkyä, eivätkä mielenterveyshäiriöt ole samanlainen tabu, mitä ne ovat olleet ennen. Kun asioista puhutaan, opimme ymmärtämään asiaa ja toisiamme paremmin.

Viisikymmentä vuotta näistä tapahtumista Suomessa väännetään sote-uudistuksesta. Puheen painopiste uudistuksessa on ollut vahvasti terveydessä, vaikka uudistus alkaa sosiaali-sanan lyhennelmällä. Pelkona on myös, etteivät mielenterveyspalvelut valikoidu sote-keskuksien erikoisaloiksi, kuten puolestaan Mielenterveysseuran edustaja totesi alkuviikon A-studiossa.

Ennaltaehkäisy on nykypäivän sana. On syytä muistaa, että suuri osa ennaltaehkäisevästä sosiaali- (ja terveys)työstä tehdään yhdistyksissä. Näitä ovat niin liikuntaseurat kuin vertaistukea tarjoavat yhdistykset, jotka toimivat pienillä resursseilla ja monin osin vapaaehtoisten voimin. Myös huoli yhdistysten rahoituksen jatkumosta on aiheellinen sote-uudistuksen tiimellyksessä.

Euromääräistä arvoa näille seuroille ja yhdistyksille ei voida mitata, sillä näiden pääoma ja tuottama arvonlisä ovat usein inhimillistä. Näiden arvo on kuitenkin tärkeä tunnistaa ja näiden toimintaan on löydyttävä tukea, vaikka suoraa tulosta ne eivät talouden pyörivään pyörään aina tuota.

Epäsuora vaikutus on kuitenkin kiistaton. Yhdistykset auttavat ihmisiä pysymään yhteiskunnassa, kiinnittävät niitä työelämään ja niin edelleen. Tämä jos mikä parantaa yhteiskunnan kuntoa. Jos osaisimme kohdentaa tuen oikein, olisi yhteiskuntamme parempi ja kalliita korjaustöitä tarvittaisiin paljon vähemmän.

Tiedämme myös, että tämä talouden pyörivä ratas voi saada stressitason nousemaan ja mielen järkkymään. Ihmisen mieli on ihmeellinen ja lopulta pienikin muutos voi saada sen tekemään tepposiaan.

Onneksi meillä on ihmiselle hyvää Iisalmesta jo vuodesta 1968 sekä vastaavaa toimintaa ympäri Suomen.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.9.2018.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kun Iisalmi tuli esiin, kannattaa antaa kehut kolmesta. Ne ovat Ponsse, Genelec ja Olvi. Ei huono saavutus jokseenkin pieneltä kaupungilta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Toimituksen poiminnat