*

Juho Pulkka Uusi Iisalmi

Vähiten epäonnistuneen maan sote-uudistus

Viime viikkoina sote-uudistukseen kokoomuksen ajama valinnanvapaus erikoissairaanhoitoon on ollut kansan huulilla ja politiikan kulisseissa pörisee. Olen aiemmin kirjoittanut valinnanvapauden ongelmista kuluttajan näkökulmasta, missä tiedon epäsymmetria luo epäsuhdan terveyspalveluiden kuluttajan ja tuottajan välille. Tarkastellaan nyt hieman rakenteita. 

Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa monilla mittareilla. Korruptio on vähäistä, lapsikuolleisuus minimissään ja uskokaa tai älkää, myös erikoissairaanhoito kestää hyvin vertailun. On totta, että erikoissairaanhoidon tehokkuudessa ja palveluketjuissa on petraamisen varaa. Laatu on kuitenkin hyvää. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset suhteessa bruttokansantuotteeseen kestävät vertailut. Emme olekaan niin surkea maa kuin mitä välillä annetaan ymmärtää. Tosin, aina pystyy parempaan. 

Vaikka erikoissairaanhoito on laadukasta, ei tämä sulje pois sote-uudistuksen tarvetta. Tarvitsemme uudistuksen, jotta kansalaiset olisivat samalla viivalla palvelujen suhteen ja hoitoketjut vetäisivät.  Enkä usko kenenkään tässä maassa muuta väittävänkään. Tarvitsemme uudistuksen, mutta millä hinnalla ja millaisin ehdoin? Laajaan valinnanvapauteen ja markkinaehtoiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon meidän ei pidä mennä. Nyt kaavailtu valinnanvapauden laajentuminen on kyseenalaista. 

Erityisesti erikoissairaanhoidon palveluntuotannossa voi esiintyä mittakaava- ja yhdistelmä etuja. Yksinkertaistettuna esimerkkinä mittakaavaetujen havainnollistamiseen käyvät vaikka kuvantamispalvelut. Yhdellä arvokkaalla kuvantamislaitteella on mielekästä kuvata useampi potilas, jolloin yhden potilaan kuvantamiskustannus laskee jokaisen kuvantamistoimenpiteen myötä. 

Mikäli palveluntarjoajia on useita ja palveluntarjonta hajaantuu, ei edellä mainittuja etuja voida saavuttaa. Yksinkertaistaen tämä puoltaa sitä, että tiettyjä palveluita on järkevää keskittää. Mikäli esimerkiksi laajenevan valinnanvapauden vuoksi erikoissairaanhoidon palveluntuotanto pirstaloituu, edellä mainitut tuotannolliset edut menetetään. 

Sipilän hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kolmen miljardin euron säästöt sote-menoista. Sote-uudistukseen liittyy nyt ongelmakohtia, jotka saavat tavoitteet näyttämään epärealistisilta. Muun muassa valtiontalouden tutkimusvirasto on tuoreessa raportissaan todennut, ettei nykytiedon valossa kolmen miljardin euron säästötavoite ole realistinen. Samaan toteamaan ovat päätyneet useat asiantuntijat pitkin sote-uudistuksen valmistelua. Ovatpa useat arvelleet kustannusten vain kasvavan. Näiden arvioiden myötä hallitus toimii vähintäänkin hallitusohjelmansa reunalla. 

Sote-uudistus tulee rakentaa tuomaan hyötyjä ja säästöjä. Tähän on vielä pitkä matka. 

Alkuun totesin, että Suomi on vähiten epäonnistunut maa. Sellaisena Suomi vielä saisi pysyä. Jos annamme sote-uudistuksen mennä suunnitellunkaltaisena läpi, tipumme yhdellä mittarilla monta sijaa alaspäin.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 11.11.2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

SOTE johtaa meidän yksilötasolla samaan kuin muuallakin länsimaissa on johtanut, joissa terveydenhoidon kuormaa on siirretty julkiselta yksityisille rahastajille. Kustannukset nousevat merkittävästi. Syynä tähän on erikoislääkäreiden siirtyminen yksityisille huomattavasti parempien etujen perässä. Lisäksi kustannuksia nostaa yrityksen voittotavoite.

Siis jotta yksilö vanhetessaan saa riittävän hoidon, hänen on otettava lisävakuutuksia voidakseen kattaa yksityisen sektorin hoitolaskut. Ne nimittäin eivät ole valtiovallan hallittavissa siinä vaiheessa, kun merkittävä osa erikoislääkäreistä on siirtynyt yksityiselle puolelle. Valta hinnoitteluun on sillä osapuolella, jonka palveluksessa nämä osaajat ovat.

Yksityiset hoitovakuutukset nousivat mm Saksassa niin paljon kalliimmiksi, että moni katui luovuttuaan työpaikan sairaskassan palveluista. Herätys tulee vasta, kun lääkäriin ei mennä flunssan takia vaan syövän, diabeteksen tai mielenterveyden pettämisen takia. Hoidot ja lisävakuutukset maksavat mannaa.

USAssa eniten pelätty asia on sairastuminen ja omaisuuden menettäminen sairaalalaskuihin. Todella kattaviin vakuutuksiin ei varaa monilla.

Valtiolle SOTEn ydin on siirtää kasvavia terveyssektorin kuluja yhä enemmälle sairaille itselleen. Tällä voidaan toki hidastaa valtion velkaantumista ja samalla jopa laskea parhaiden ansioiden verotusta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Yksinkertaistettuna esimerkkinä mittakaavaetujen havainnollistamiseen käyvät vaikka kuvantamispalvelut. Yhdellä arvokkaalla kuvantamislaitteella on mielekästä kuvata useampi potilas, jolloin yhden potilaan kuvantamiskustannus laskee jokaisen kuvantamistoimenpiteen myötä".

Ilmeisesti nykyisin julkisen puolen kuvantamislaitteetovat käytössä ma-pe klo 8-16. Niissä olisi tehostamisen tarvetta. Jo käyttöasteen parantamisella saavutettaisiin säästöjä. Se tietysti edellyttää, että kilpailuttaminen tehdään pienemmissä erissä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

keskussairaaloissa kaikki laitteet on käytössä 24/7.

Terveyskeskuksissa kuvantamista varten pitäisi olla henkilöitä kuvantamassa. Leikkaako se tehostamisesta saatuja hyötyjä enemmän kuin tuottaisi?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Lienee sitten muuttunut sen jälkeen kun olen ollut näiden asioiden kanssa tekemisisssä. Kiireettömissä kuvauksissa keskussairaalan vastaanottoajat annettiin klo 8 - 16 välillä. Töissä olevien oli aina käytettävä näihin työaikaa, vaikka TES:en mukaan ne olisi pitänyt tehdä työajan ulkopuolella. Niillä paikkakunnilla joissa oli yksityisiä lääkäriasemia, niin niiltä sai aikoja illalla ja lauantaisin.

Mitä itse olen ollut HYKS:in kuvauksissa, niin ne ovat aina olleet klo 8-16 välillä. Samoin silloin kun olen ollut potilaana sisällä.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"On totta, että erikoissairaanhoidon tehokkuudessa ja palveluketjuissa on petraamisen varaa. Laatu on kuitenkin hyvää. "

En tiedä sainko varpaankynsileikkauksessa terveyskeskuksessa erikoissairaanhoitoa, mutta ulkomaalaistaustainen lääkäri ei ainakaan osannut suomen kieltä juuri ollenkaan. Enkä usko hänen tietäneen mitä leikkausta varten hän saapui. Mutta onneksi Lontoo sujuu minultakin joten kuten, ja sain kerrottua hänelle mikä on vaivana. Tuosta muuttui haparoivan lääkärin otteet kirurgin otteiksi ja varpaan kynsi saatiin poistettua. Operointimääräyksen oli kirjoittanut sairaanhoitaja (oikeasti jalkojenhoitaja) suomen kielellä ja tuossa on asian ongelma, miksi ulkomaalaistaustaiset lääkärit eivät voi tomia täysin tehokkaasti.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ehdotettua sote-kokonaisuutta ei kannata kukaan.

Kannattaisiko ehdottaa jotain muuta kokonaisuutta?

Toimituksen poiminnat