Juho Pulkka vaikuttaja läheltäsi

Kuka kuuntelee köyhää?

Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari totesi reilu kuukausi sitten varsin tylysti, mutta osuvasti, että ”tässä maailman parhaassa maassa on joukko ihmisiä, joiden hyvinvointi on kehitysmaiden tasolla”. Viime aikoina hän on tutkinut mm. leipäjonojen ihmisiä, joiden elinolosuhteisiin hän osin viittaa. Saari on tämän päivän johtava hyvinvointitutkimuksen tekijä Suomessa, joten hänen sanomisiaan kannattaa kuunnella herkällä korvalla nyt, kun eriarvoistuminen on kiivaampaa kuin aikoihin.

Kolme viikkoa sitten eduskunnassa äänestettiin ja keskusteltiin kiivaasti tasa-arvoisesta avioliittolaista. Sa-mana päivänä tämän myllerryksen keskellä hyväksyttiin vähin äänin muutokset lapsilisiin, jotka pienenevät vuoden 2015 alusta alkaen. Vuosina 2015–2018 lasten vanhemmat ovat kuitenkin oikeutettuja verotukses-sa lapsivähennyksiin, joiden pitäisi kompensoida lapsilisän alenemista.

Päätöksestä huomataan taas, minkä luokan edustajat linjauksen ovat tehneet: Vähätuloisimmat jäävät ty-lysti vähennyksen ulkopuolelle. On aikalailla hankalaa nyhjäistä tyhjästä verovähennyksiä, jos tuloja ei ole, varat riittävät juuri ja juuri elämiseen ja huonoimmillaan pötyä pöytään haetaan leipäjonosta. Vähäosais-ten- ja tuloisten äänestysaktiivisuus ei ole tunnetusti korkea, joten on ennalta arvattavissa, että vastaavan-laisia päätöksiä tehtaillaan, kun kukaan ei edusta köyhää.

Kaiken hyvän lisäksi uusi malli tulee valtiolle todennäköisesti kalliimmaksi lapsilisineen kaikkineen entiseen verraten, sillä uusiin tietojärjestelmiin joudutaan yhdistämään mm. verotietoja. Nyt kaikki ovat saaneet lapsilisänsä sen enempää tietojärjestelmiä rasittamatta, kun tieto lapsen olemassaolosta on riittänyt lapsili-sän maksamiseen. Pääsevätköhän taas tietojärjestelmien sovittajat laskuttamaan valtiota hyvään hintaan?

Viimeaikaiset päätökset kertovat karua tarinaa siitä, kuinka palkansaajien keski- ja yläluokkaa ei köyhien elämä kiinnosta. Omista eduista ei olla valmiita tinkimään, vaan verovähennyksistä ja kilometrikorvauksista pidetään kiinni kynsin ja hampain. Eikä syytön asioiden ohi vilahtamiseen ole mediakaan: Yllättäen lapsili-säkeskustelu ei näytä olevan iltapäivälehdille rahasampo verrattuna muihin valtakunnan päätöksistä revit-täviin lööppeihin.

Joissain piireissä olen kuullut väitettävän, että lapsia laitetaan alulle euron kuvat silmissä kiiluen. Uusi pää-tös vie ainakin tältä väitteeltä pohjan, vaikken sen todenperäisyyteen ole koskaan uskonutkaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Facebookissa on ryhmä, jonka nimi on sama:
"Kuka kuuntelee köyhää?"
https://www.facebook.com/groups/127526893678/

Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

Henry

Käyttäjän JuhaKeltti kuva
Juha Keltti

Helsingissä ja Vantaalla köyhien organisaatiot aikovat järjestää Köyhien vaalikeskusteluja. Köyhyys ja tuloerot nousevat myös sosiaalisessa mediassa keskeiseksi teemaksi päätellen merkeistä, joita valtamedia ei vielä lue. Edessä on köyhyysvaalit, leikkausvaalit, NATO-vaalit,

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tämä on täysin EKP:n määräämää talouskuripolitiikkaa johon Suomi on sitoutunut, siinä ei köyhältä tai työttömältä mitään kysellä.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Köyhien ja vähätuloisten asumisesta hyötyvät vuokrakrynderit.

Vähätuloisimpien asumisen kustantaa yhteiskunta asumistukien muodossa.
Eli keskituloiset veronmaksajat.
Näitä vähätuloisia käyttävät hyväksi yleishyödylliset vuokrakrynderit. Esim. VVO, joka kehräsi viime vuonna tuloksekseen 76:n miljoonan euron potin. Josta se jakoi osinkoa viime vuonna 16,3 miljoonaa omistajilleen Ay-liikkeelle ja eläkevakuutusyhtiöille.

Niillä gryndereillä on joku vuokrantasausjärjestelmä jyvityksineen.
Joka tasaa vuokria siten, että vanhemmissa kiinteistöissä asuvien vuokrat eivät laske, vaikka niiden velat on maksettu. Tavoitteena, että grynderin rakennuttamien uusien kiinteistöjen vuokrat eivät olisi kohtuuttomia uudelle asukkaalle. Jyvitys liittyy asuntoon ja sen vuokraan. Järjestelmä on aika kiero veronmaksajan kannalta. Jos nyt uusissa kiinteistöissä vuokra onkin käypää alempi tämän "köyhyyden tasausjärjestelmän" vuoksi. Niin se ei poista veronmaksajien kuppausta asumistukien muodossa ja grynderien lihomista.
Tämä on varmaan myös yksi syy vuokrien tasoon. Vuokrat voidaan tällä systeemillä pitää korkeina, sillä säännöstelyähän tietääkseni ei ole.

En sitten tiedä olenko lähelläkään totuutta?

Toimituksen poiminnat